Johtuen pelin nopeasta temmosta, pelissä tulee hyvin harvoin rauhallisia pitkiä hyökkäyksiä. Pitkät hyökkäykset yleensä muodostuvat siitä, että hyökkäävä joukkue pelaa kaikki purkupallot takaisin puolustuksen maalille tai nurkkiin. Onnistuakseen tämä kuitenkin vaatii joukkueelta toimivan yhteispelin eli käsityksen siitä miten koko joukkue hyökkää ja mikä on kunkin rooli hyökkäyspelissä. Taktiikka, jota itse olen opetellut, on pitkälti katsottu nettioppaista ja varmasti osalle pelin pelaajista tuttu.
Pelissä tulee paljon hyökkäyksiä, joissa yksi pelaaja pääsee karkaamaan vastustajan virheestä ja pääsee yksi vastaan yksi-tilanteisiin puolustajan kanssa. Näissä tilanteissa ei joukkuetaktiikkaa tarvita, samoin kuin niissä tilanteissa, joissa pelaaja pääsee laukomaan kaukaa tyhjää maalia kohti. Kaikissa ratkaisuissa täytyy kuitenkin huomioida se, että poikittain liikkuvaan tai kohti tulevaan palloon on helpompi osua, joten hyökkäävän joukkueen täytyy minimoida tällaiset ratkaisut keskikentällä. Tämän takia tyypillinen hyökkäyspeli rakentuu kulman kautta hyökkäämiselle, jolloin hyökkäyksen katkaiseminen ei johda heti vastahyökkäykseen.
Hyökkäyskuvio ja roolit
Kaikissa näkemissäni oppaissa hyökkäyspelikuvio rakentuu kolmen roolin varaan. Kulmapallon perään menijä pyrkii syöttämään pallon maalille, joten kutsutaan häntä nimellä keskittäjä. Maalin läheisyydessä, tai siihen suuntaan menossa, on hyökkääjä, jonka tehtävänä on tehdä maali keskityksestä. Kolmas pelaaja on varmistaja, jonka tehtävänä on pelata pallo takaisin vastustajan päätyyn, mikäli vastapuoli pääsee katkoon.
 |
| Kuva 1. Hyökkäyskuvio |
Kuvassa 1 joukkueen keskittäjä on päässyt hyvin pallon perässä kulmaan ja samaan aikaan hyökkääjä on menossa maalin suuntaan odottamaan mahdollista maalipaikkaa. Minä olen itselleni melko tyypillisesti jättäytynyt/jäänyt varmistajan osaan keskikentälle valmiina katkaisemaan mahdolliset purkupallot. Kyseisestä tilanteesta tuli maali, jota ei läheskään aina tapahdu, mutta tällä kertaa puolustuksen pienen harhailun avustuksella näin kävi.
Rotaatio
Jokaiselle roolille löytyy myös toissijaiset tehtävät ja koko joukkueen kannalta tärkeää on rotaatio tilanteiden mukaan, jotta jokaiseen palloon on joku menossa ja muut eivät tule samaan palloon sähläämään. Tässä kuviossa rotaatio toimii järjestyksessä varmistaja -> keskittäjä -> hyökkääjä -> varmistaja. Eli jos vastustaja saa katkaistua keskityksen laidassa ja pelaa pallon takaisin keskikenttää kohti, varmistaja lähtee vastaan ja pyrkii pelaamaan pallon kulman kautta maalille. Tällöin keskittäjä on siirtynyt hyökkääjäksi ja hyökkääjä vetäytynyt varmistajan paikalle. Ja tarvittaessa sama kuvio toistuu useampaankin kertaan.
Keskittäjän rooli
Keskittäjä pyrkii pelaamaan pallon korkeana maalille siten, että se laskeutuu yläriman alapuolella vasta maalin kohdalla. Maata pitkin pelattu pallo puretaan aina ja matalatkin keskitykset ovat helppoja vähänkin kokeneemmille pelaajille. Hitaat keskitykset myös blokataan pääosin, joten jos keskittäjä pääsee ajamaan pallon perässä päätyseinälle ja saa vielä sieltä ohjattua sen maalin eteen, tämä muodostaa puolustukselle hankalimman tilanteen.
Mikäli puolustus katkaisee keskityksen ja pelaa pallon keskittäjän yli takaisin laitaan, keskittäjän tehtävänä on kurvata maalille, toivottavasti samalla tönien vastustajien autoja ja valmistautua mahdolliseen keskitykseen. Jos keskitys sen sijaan onnistuu, niin tässä tilanteessa keskittäjälle järkevin ajosuunta mielestäni on noin 45 asteen kulmassa kohti keskikenttää valmistautuen mahdollisiin reboundeihin ja samalla antaen tilaa hyökkääjälle maalintekoon. Valitettavan usein kuitenkin näkee tilanteita, joissa keskittäjä itse tunkee pallon perässä maalille ja pyrkii tekemään maalin. Hyökkääjällä on kuitenkin tässä tilanteessa parempi liikesuunta palloon nähden ja usein myös enemmän aikaa ratkaisuun, joten keskittäjän tulisi välttää tätä ratkaisua.
Keskityksen mennessä yli maalin, keskittäjä siirtyy maalintekosektorille ja ottaa hyökkääjän roolin.
Hyökkääjän rooli
Hyökkääjä kyttää maalin sopivassa läheisyydessä keskitystä. Liian lähelle meneminen aiheuttaa kuitenkin sen, että hyökkääjä joutuu pysähtymään, joten onnistunut ajoitus ja vauhdilla saapuminen tilanteeseen on tärkeää maalinteossa. Mikäli keskitys blokataan joko laitaan tai keskikentän suuntaan, hyökkääjän tehtävänä on kääntyä nopeasti oman puolustuspään suuntaan ja siirtyä varmistajan rooliin tai puolustamaan, mikäli varmistaja ei onnistu katkossaan. Sama toistuu, jos vastustaja onnistuu torjumaan maalintekoyrityksen ja pallo poistuu maalin edustalta.
Valitettavasti turhan usein näkee hyökkääjiä, jotka lähtevät maalintekosektorilta pallon perään kulmaan ja ovat tämän seurauksena menossa poispäin vastustajan maalista. Tällöin onnistunut pallokontakti usein nostaa pallon vain ilmaan keskemmälle kenttää ja aiheuttaa sählinkiä pallotilanteessa, jos varmistaja on tullut rotaation mukaisesti katkomaan vastahyökkäystä.
Siinä tilanteessa, jos keskitys menee yli maalin tai on niin kova ettei hyökkäjä ehdi siihen, varmistaja on usein paremmassa asemassa ajamaan vastakkaiseen kulmaan ja tekemään sieltä uuden keskityksen. Eli tässäkin tapauksessa hyökkääjä siirtyy varmistajan rooliin ja jättää maalin edustan vapaaksi toiselta puolelta tulevalle keskittäjälle, joka siirtyy hyökkääjän rooliin.
Varmistajan rooli
Varmistaja lienee se harvinaisin tapa pelata useimmille RL:n pelaajille ja itse päädyn usein tähän rooliin, koska kaksi muuta joukkuekaveria painaa pää viidentenä renkaana pallon perässä. Varmistajan roolissa on usein hyvin aikaa reagoida tilanteeseen ja siinä voi myös ennakoida tilanteita paremmin, koska kuvakulma on kauempana pallosta ja yleensä kaikki autot ovat näkyvissä.
Jos keskitys onnistuu, niin varmistajan tehtävänä on tarkkailla mahdollisia torjunnoista tulevia kimpoamisia ja olla valmiina pelaamaan ne takaisin maalille tai kulmaan tilanteen ja taitojen mukaan. Jos keskitys taas blokataan, niin varmistaja on se pelaaja joukkueesta, jonka tehtävänä on pyrkiä palloon ja palauttaa se takaisin maalintekosektorille ja samalla estää mahdollinen vastahyökkäys.
Varmistajana yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on hyvä itsekuri, ettei lähde houkuttelevan näköisiin palloihin ja joudu samalla ulospelatuksi. Toisaalta liika passiivisuus aiheuttaa myös sen, että varmistaja voi jäädä ikävästi ulos tilanteesta, kun vastustaja pääsee palloon nopeammin ja pelaa sen varmistajan ohi/yli vastahyökkäyksessä. Tässä roolissa toisaalta oppii paremmin arvioimaan sitä, minne pallo kulkeutuu tai kimpoaa erilaisissa tilanteissa.
Liian usein RL:ssä näkee niitä tilanteita, joissa kaikki kolme joukkueen autoa ovat hyökkäyksessä ja vastahyökkäyksestä tulee sitten maali, kun kukaan ei ole katkomassa vastahyökkäyksiä. Joskus harvoin näkee pelaajia, jotka pelaavat lähes puhdasta maalivahtia eli kyttäävät oman maalin luona vastustajan hyökkäyksiä. Tämä ei mielestäni ole järkevää pelaamista, koska se jättää keskikentän vastustajalle ja vastahyökkäyksissä vastustaja pääsee usein pelaamaan palloa suoraan maalille kenenkään vastustelematta. Mutta siitä lisää puolustusosiossa.
Kahden hengen joukkuevariaatio
Doubles-pelimuodossa joukkueissa on vain kaksi autoa, mutta kaikki kolme roolia ovat edelleen olemassa. Keskittäjä hoitaa edelleen pelkästään omaa rooliansa, mutta hyökkääjän tehtävänä on hoitaa maalinteon lisäksi myös varmistaminen. Tämä usein tarkoittaa sitä, että toinen pelaaja pelaa hieman alempana eikä aina ennätä maalintekoon. Näissä tilanteissa keskittäjällä on hieman suurempi vapaus seurata omaa keskitystään maalille, mutta yleensä on turvallisempaa keskityksen jälkeen kurvata kohti keskikenttää valmiina mahdollisiin kimpoiluihin.
Painiminen
Painiminen on termi, jota itse käytän niistä tilanteista, jolloin pallo on pysähtynyt tai liikkuu hyvin hiljaa ja sen ympärillä olevat autot ovat myös lähes paikallaan. Kulmatilanteissa usein näkee palloja, jotka blokataan siten, että ne jäävät pyörimään kulmaan. Näissä tilanteissa keskittäjän pitäisi lähteä pois ja jättää pallo takaa tulevalle varmistajalle, koska paikallaan oleva auto ei saa keskitettyä palloa maalille niin kovaa, ettei sitä pystyttäisi katkomaan. Jos joukkue kuitenkin rotatoi onnistuneesti ja keskittäjä siirtyy maalille jättäen keskittämisen varmistajalle, niin usein tilanne muodostuu paljon vaarallisemmaksi. Samaan aikaan hyökkääjä tietysti on siirtynyt keskikentällä varmistamaan.
Valitettavasti useimmille pelaajille, myös itsellekin joskus, vaistomainen reaktio pallon pysähtyessä on jäädä 'painimaan' tilanteeseen ja yrittää voittaa pallo omalle joukkueelle. Ainoa tilanne, jossa painiminen on mielestäni järkevää, on maalinedustatilanne. Tällöin pallon pienikin liikkuminen voi riittää maalin tekemiseen tai sen torjumiseen.
Yllä siis meikäläisen näkökulma siitä, miten RL:ssä pitäisi joukkueena hyökätä. Seuraavassa osiossa vielä sitten sitä puolustamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti