Klassikoiden puolelta löytyy kaksi suurta suosikkia nuoruusajoiltani. Sir Arthur Conan Doyle eli Sherlock Holmesin luoja ja Alexandre Dumas, joka kirjoitti kirjat Kolme muskettisoturia ja Monte-Criston kreivi. Sherlock Holmesista kirjoitin kouluaikaan myös tutkielman, mutta se lienee kadonnut jonnekin vinttiarkistoihin.
Stephen R. Donaldson tuli aluksi tutuksi melko kehnon suomennoksen kautta, joka kuitenkin koukutti riittävästi. Thomas Covenantin tarinat ovat selkeästi paljon velkaa Tolkienille ja enemmän omaperäisyyttä löytyy Mordant's Need-duologiasta ja Gap-sarjasta.
David Drake kirjoittaa sekä fantasiaa että scifiä ja itse olen tutustunut vain tuohon Isles-sarjaan, joka on melko perusfantasiaa roomalais-kreikkalaisilla vivahteilla. Drake on tunnetumpi militaryscifin puolelta Hammer's Slammers-sarjallaan ja fantasiapuolellakin on nähtävissä selvästi sotaisampi ote asioihin.
Dave Duncan on sitten ehkä Drakeakin tuotteliaampi kirjailija, joka kirjoittaa pääasiassa fantasiaa, mutta muutama scifi-kirjakin joukosta löytyy. Duncanin kirjoja voisi ehkä kuvailla viihteelliseksi fantasiaksi, koska ne ovat helppolukuisia ja etenevät yleensä rivakalla vauhdilla ilman suurempia suvantokohtia. The Great Game-trilogia on mielestäni Duncanin paras ja kerronnaltaan hieman pohtivampi, mutta kaikki lukemani kirjat eli suurin osa Duncanin tuotannosta, ovat olleet nautittavia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti